Barbaten leirikeskuksesta on yksi jos toinenkin suunnistaja
kirjoitellut sivuilleen helmi-maaliskuun aikana. Ne, jotka ovat noita lukeneet,
tietävät kaiken. Ja ne jotka eivät ole lukeneet, eivät menetä mitään.
Aamulenkki, aamupala, aamutreeni, lounas, päikkärit, treeni, illallinen, unta.
Kuulostaa ehkä tylsältä, ja sitä se onkin. Mutta toisaalta kun en ole
täyspäiväinen urheilija, niin on todella hienoa päästä palautumaan treenien
välillä ja nukkua kunnon yöunia. Keskitytään nyt kerrankin siihen kunnon
palautumiseen kun siihen on mahdollisuus. Ja mitä palautuneempi, niin sitä
enemmän voi treenata ;-). Kyllä tätä viikon tai kaksi jaksaa, sen jälkeen voisi
alkaa käymään tylsäksi. Varsinkin jos treenit ei suju. Väliaikojen ohjelma
täällä tuntuu olevan netissä surffailu, lueskelu tai treenien analysointi. Itse voisin tehdä välillä jotain muutakin, jottei
treenaaminen ei menisi yli. Kevyinä päivinä treeniä pari tuntia, muina kolme.
Maastossa pari kertaa päivässä, mutta huomisesta alkaen enemmän sprinttiä. Voi,
olla että joutuu sovittelemaan otsalamppua päähän, jottei touhu mene pelkästään
kujilla pääsiäiskulkueiden seassa kirmailuksi.
Lunta tuntuu olevan vähän kaikkialla missä porukkaa on
leireilemässä pääsiäisen aikoihin. Täällä sitä ei ole, korkeintaan liian paljon
pehmeää rantahiekkaa. Ja lumiauroja tarvitaan ainoastaan pitämään tiet auki
ettei tuuli puhalla dyynien hiekalla teitä umpeen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua