tiistai 21. toukokuuta 2013

SM-sprint vol. 2

Suunnistusnetissä on kritisoitu sm-sprintin ratoja. 4,2km ja 21 rastia kertoi jo etukäteen mitä tuleman pitää. Se oli kyllä pienoinen yllätys että pitkillä väleillä ei ollut reitinvalintaa enempää. Alla kisassa juostusta radasta versio kaksi. Nämä muutokset olisivat varmasti onnistuneet ilman erityisjärjestelyjä. Isommat muutokset olisivat voineet vaatia lisää katujen sulkemisia tai samojen välien juoksemista vastakkaisiin suuntiin eri radoilla. Lyhensin myös hieman, koska nyt juostiin reilu minuutti yli ohjeaikojen. Kielletyn alueen nauhaa olisi voinut käyttää ehkä vähän enemmän ja katujen ylitykset olisi voinut merkitä paremmin. Nyt esimerkiksi miesten finalisteista 15 näytti gps-seurannan perusteella juosseen 10-11 välillä kielletystä kohdasta tien yli. Ketään ei hylätty ja oikaisulla säästi sekunnin tai kaksi.

SM-sprint finaali 2013 H21, vol2

maanantai 20. toukokuuta 2013

SM-printti

Viikko sitten kunto oli totaalisesti kadoksissa, kuten edellisessä tekstissä kirjoitinkin. Aikalailla sen jälkeen löytyi toimiva kuumemittari ja ei oikeastaan ollut ylläri että lukemat olivat pienen lämmön puolella. Kävin lääkärissä ja labrassa, mitään isompaa häikkää ei löytynyt. Sain kuitenkin kolmen päivän sairasloman ja antibiootteja. Koko viikolla en urheillut. Parin työpäivän lisäksi vähän koiran ulkoilutusta ja mahdollisimman paljon lepoa. Perjantaina mökillä saunalenkillä tuntui ensimmäistä kertaa suht normaalilta, joten päätin lauantaina lähteä kokeilemaan karsintaan aikalailla normaalilla vauhdilla.

Karsinta meni enemmän tai vähemmän sykemittaria ja omaa olotilaa miettiessä. Finaalipaikka tuli ja oikeastaan olo vain parani kun kehon sai hereille kovempaan vauhtiin. Finaaliin pystyi lähtemään ihan tosissaan ja se näkyi hyvänä keskittymisenä alkumatkasta. Homma lähti hyvin käyntiin ja tuntui helpolta. Väliaikarastilla tilanne vaikutti ihan mukavalta. Naisvuoren nousun otin tietoisesti hieman happoja varoen, mutta lopun juoksuväleillä on silti tullut vähän enemmän takkiin kuin alun lyhyemmillä väleillä. Ilmeisesti myös ennen lähtöä otettujen nenähuuhteluiden, nenäsuihkeiden ja mynthoneiden vaikutus alkoi hiipumaan kun hapenpuute elimistössä teki menosta vähän raskaampaa. Reilun 13 minuutin kohdalla lähestymisrastilla 16 olin vielä toinen, päälle tuli yksi kahden sekunnin reitinvalintavirhe ja seuraavalla välillä 18-19 sitten 15 sekuntia takkiin kun en nähnyt karttaa. Siihen meni nelossijat ja norttipaikat. On se seitsemäskin sija ihan jees, mutta ei paljoa lohduta kun kaikki muut top kasista pukevat parin viikon päästä sinivalkoista päälle.

Koita siinä sit lukee karttaa 3 min/km vauhdissa...

GPS

Pitäisi varmaan puristaa karttaa vähemmän tai hankkia laserkatse silmäleikkauksessa. Toinen vaihtoehto olisi se, että liitto muuttaisi lajisääntöjä siten että ihan kaikissa SM-kisoissa pitäisi olla tarjolla offset-painettu kartta. Ulostekartat kun tuntuvat usein nuhjaantuvan pienestäkin taittelusta. Tai ainakin käytössä olisi syytä olla hyvälaatuinen printtikartta. Periaatteessa olin saanut tehtyä huonoista lähtökohdista yllättävänkin hyvän suorituksen ja näköjään vauhtikin oli kilpailukykyistä. Tuloillaan olleen huippusuorituksen kaatuminen tietysti harmittaa, mutta oikeastaan enemmän harmittaa se että en ole keksinyt toimintamallia sille mitä tuossa tilanteessa olisi pitänyt tehdä. Sprintissä on vedettävä kovaa ja aggressiivisesti jos haluaa pärjätä, mutta nyt olisi ehkä pitänyt alkaa maastotiedusteluihin sopivan sallitun välin löytämiseksi eikä juosta ympäri. Joka tapauksessa olen iloinen että kulku on tehnyt comebackin ja nyt kun vielä saisi loputkin limat ja antibiootit pois.

Erikoispitkillä olin karttalenkillä ja seuraavat reilut pari viikkoa keskityn harjoittelemaan. Ensi viikonloppuna kierretään kukkapenkkejä Kuopiossa ja seuraavana viikonloppuna on omia pitkän matkan treenejä Etelä-Suomen kangasmaastoissa. Tähtäin on seuraavaksi Turku-Sprintin kansallisessa ryhmässä. Syksyllä tähtäin taitaakin olla silmien laserleikkauksessa ja allergiatutkimuksissa.



sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Anders Pardal ja kadonneen kulun metsästys

Pohjalla ollaan. En ole onnistunut kääntämään negatiivistä kurssia. eSprintin jälkeen tuli flunssa ja sen jälkeen on tullut oltua enemmän tai vähemmän tuuliajolla. Navigoinnin suhteen ei ole ollut ongelmia, mutta meikäläisen paatin liikuttamiseksi ei ole ollut tuulta purjeissa tai tehoja moottorissa. Eilisessä hupiliigan finaalissa tuli sitten kunnon pohjakosketus. Nyt täytyy ryhtyä korjaustoimenpiteisiin ja koittaa nostaa paatti takaisin pintaan. Eli huomenna tutkimuksiin.

Tiomila oli ja meni. Lynxin miesten ykkösen kohtaloksi tuli keskeytys kun pitkällä yöllä Nixun jalkapöydän ulommainen metatarsaaliluu sanoi naps. Kävin kuitenkin juoksemassa ankkuriosuuden 15,5km yhteislähdössä pitkän matkan treeninä. Kelloa loppuradasta vilkaistessani totesin pieneksi yllätyksekseni ajasta tulevan ihan kelvollisen. 8 minuuttia tuli Gueorgioulle takkiin, mutta osuussija 20. ilman täyttä yritystä antoi vähän itseluottamusta pidemmillekin matkoille, varsinkin suunnistuksen osalta. Mukava maasto ja hyvä kartta 10-tonnin mittakaavalla. Tästä kartta-asiasta voisinkin kirjoitella vähän lisää seuraavassa postauksessa.

Nautintoa


Tiomilan jälkeisellä viikolla tarjottiin tiivistä kalenteria. Polisprinttiä, Prisma-rasteja, Tampere-Gamesia ja SM-maastoja. Ajatuksena oli alunperin kahlata koko setti läpi ja palautella välipäivinä. Tiivis kilpailutahti lyhyehköillä matkoilla toimisi hyvänä valmistautumisena seuraavan viikonlopun tärkeämpään SM-sprinttiin ja sen mennessä huonosti myös seuraavan päivän SM-erikoispitkään. EP:n pyyhin jo kalenterista yli ja sprinttikin saattaa olla liipasimella.

Helatorstain Prisma-rasteilla juostiin hupiliigan kolmas osakisa keskimatkoin. Maasto ja rata olivat helppoja ja entisestään hommaa helpotti lehdettömät puut. Katse ylös ja mahan alus jalkoja täyteen. Kerrankin keskimatka joka voisi sopia mulle. Melko siisti gps-viiva tuli taas, mutta se ei lohduta yhtään jos tulostaululla sijoitus on 34. Edellisen viikon ajan kulku oli ollut ihan jees, joten ajattelin huonon kulun olleen tilapäistä ja aloin virittelemään uutta uistinta siiman päähän kelatakseni launtain hupiliigan takaa-ajofinaalissa itseni paremmille sijoille.

Ei-niin-nautintoa


Ei tullut kulkua tampereelle, ei edes torstain kaltaista keskinkertaista laahustusta. Ensimmäiset minuutit jaksoin ihan kohttuullisesti, mutta kilsan kohdalla ylämäessä piti alkaa päästämään porukkaa ohitse. Ja sitä porukkaa riitti. Rintanumeroni oli 14 ja siihen perään lähti 38 miestä 45 sekuntin sisään. Vartin kohdilla melkein kaikki olivat menneet ohi ja 25 minuutin kohdilla kuulin rastimiehen sanovan "se oli siinä". Arvelin olevani viimeinen mies ja kun Summanenkin meinasi jättää juoksemalla, niin ei tarvinut keskeytyspäätöstä arpoa kovin pitkään. Kisa sai siis arvoisensa päätöksen. Toivottavasti näitä ei tule lisää. Tästäkin voisi kirjoittaa erillisen tekstin. Katsotaan onko siihen tarvetta. Veikkaan että aika moni muukin kirjoittelee lähipäivinä aiheesta. Ainakin Dlabaja ehti jo eilen.GPS-seuranta.



Kärsimystä


Sunnuntain SM-maastoihin lähtemistä ei lauantaisen flopin jälkeen tarvinut edes harkita. Harkinnassa on nyt lähinnä olleet mahdolliset kulun katoamisen aiheuttaneet tekijät ja mahdolliset korjaustoimenpiteet. Sykkeet ovat olleet normaalilla tasolla, sekä juostessa että levossa. Allergiaa tai astmaa ei pitäisi olla. Kisojen ja kovien treenien välillä olen ottanut kevyesti, määrällisesti viimeiset kolme viikkoa ovat olleet harjoituskauden pienimmät. Limaa irtoaa ja juostessa happi ei kulje. Vähänkin jyrkempi penkka ja olen heti ihan hapoila. Kuumetta ei ole eikä kurkkukaan ole ollut kipeä yli kahteen viikkoon. Välillä kulkee ja välillä voimat tuntuu puuttuvan kokonaan. Sinkin, mivitotalin, maitohappobakteereiden, regulatin, bafucinien, echinaforcen yms luontaistuotteiden ja vitamiinien käyttö on jatkunut jo pidempään, mutta nyt olen lisännyt mukaan myös rautavalmisteen ja allergialääkkeet, nenäsumutteet sun muut. Huomenna yritän saada otetuksi verenkuvan ja toivottavasti pääsen myös lääkärin juttusille. Varmuudeksi myös hieronta ja ei treeniä.