Heinäkuu

En ole ajatellut kirjoitella blogiin päivittäisestä harjoittelusta mitään viikottaisia kuvauksia. Ne ovat ihan yhtä mielenkiintoisia kuin rastivälikohtaiset selostukset kisan kulusta. Sitä paitsi niitä saa lukea ihan tarpeeksi muiden suunnistajien blogeista. Toki onnistuneista treeneistä tai kisoista on juttua luvassa tässäkin blogissa, mutta ehkäpä yleisemmällä tasolla. Nyt kuukauden vaihduttua elokuuksi ajattelin kirjoittaa muutaman lauseen kuluneen kuun harjoittelusta. Vilkaisemalla alla olevaa lynxin omasta harjoituspäiväkirjasta kuvakaapattua yhteenvetoa saa jo aika hyvän käsityksen eri harjoitusmuotojen ja -tehojen suhteesta.

Normaali arkiharjoittelu koostuu aika pitkälti työmatkaliikunnasta, pääosin juosten mutta myös pyörällä (kesäisin). Talvella käytän bussiakin. Niinä päivinä kun on seuran treenejä tai muuta urheilullista menoa, voi juoksut toiseen tai molempiin suuntiin jäädä väliin. Yhteen suuntaan suorilla matkaa tulee 9km, mut aika usein tulee haettua vaihtelua. Heinäkuun harjoittelu poikkesi tuosta aika pitkälti kahdesta syystä. Suurempi niistä on parin ekan viikon nelikirjaiminen l-alkuinen ja a-loppuinen ja toinen oli se että vanhempien lomaillessa mulla oli auto käytössä jolloin variaatiota sai haettua vähän enemmän kotioloissakin.

Eka heinäkuun viikko meni tosiaan Kainuussa ja tokalla tuli määrää Ylläksellä. Päälle ehti vetäistä vielä pari kesäistä perusharjoitteluviikkoa kotiolosuhteissa. Tärkeimmät kovat treenit tällaisillä viikoilla olivat 5*6min vedot, oma 5000m testi ja 75-90 minuutin reipasvauhtinen suunnistus. Höysteeksi pari voimatreeniä ja pari pitkää, niin siitä tuleekin aika lailla 15 tuntia viikkoon, kun kuitenkin kevyttä tukiharjoitteluakin tarvii jonkun verran. Normisti tulee yks lepopäivä viikkoa kohti. Harjoituspäiväkirjan analyysitoiminnon mukaan kuitenkaan 20min verkkalenkin päivää ei lasketa lepopäiväksi (lepopäivät -1 kpl), vaikka itse melkein nykyään lasken tunnin vesijuoksun tai rullaluistelun sen verran kevyiksi että lepopäivän kriteeri täyttyy.

Normaalisti kesäkuukausina ei ole ehkä ihan noin paljoa tullut määrää. Mutta nyt juoksin vain yhden rastiviikon ja senkin enemmittä herkistelemättä. Kuukausi oli hyvä päättää Ainon ja Jannen häitä juhlien ja tästä koitetaan nyt saada vähän nopeutta ja suorituskykyä elimistöön ennen syksyn tärkeitä kisoja. Tulipas aika nuivaa tekstiä, seuraavaan blogikirjoitukseen koitan keksiä jotain mehukkaampaa sisältöä.

Siihen asti Auf Winerschnitzel!