Tummaa keulaan

Seura vaihtuu - Tästä päivästä lähtien olen mies mustissa.

Uusi kausi, uudet kujeet

Vuosi 2014 oli ja meni. Nyt yritän tehdä kaikkeni sen eteen, että vuosi 2015 olisi parempi. Henkisesti viime vuosi oli todella koetteleva jalkavaivan kanssa taistellessa. Kaikki alkoi aika tarkkaan vuosi sitten esportissa väärään suuntaan harhailleesta mummosta. Toukokuussa pääsin ensimmäistä kertaa kisoihin, kesäkuu meni taas sivu suun, elokuussa palasin maastoon ja syyskuussa kausi päättyi uudelleen. SM-sprintin ja SM-viestin menestyksen jälkeen pyyhkeen kehään heittäminen jo kolmatta kertaa samana vuotena oli kova paikka. Olin valmis lopettamaan kilpaurheilun, mutta toisaalta tarvitsin jalan kuntouttamiseen motivaatiota. Sitä ei vaan enää ollut. Olin valmis valitsemaan helpomman elämän. Se elämä olisi kuitenkin ollut tylsempää. Siksi päätin vielä yrittää. Hakea muutosta. Alkaa sprintteriksi. Vaihtaa seuraa.

Joudun edelleen tekemään harjoittelussani kompromisseja jalan takia. Kovat treenit juosten ja muuten voimaa + korvaavia. Metsään pääsen ehkä vasta keväällä.

Olen Lynxissä kehittynyt suunnistajana valtavasti. Fyysisesti, mutta erityisesti taidollisesti. Uskon, että olisin voinut edelleenkin kehittyä. Päätös seuranvaihtamisesta ei ollut missään tapauksessa helppo. Mutta nyt se on tehty ja toivottavasti saan siitä kaivatun motivaatio- ja kehitysbuustin.

Tässä linkki Turun sanomien lyhyeen juttuun.


Kiitos Lynx kaikesta!

 

2012 Lynx jyräsi sijalle 16.

 

2010 Kytäjältä sija 4.

 

2008 Tampereella haastattelussa