Vastahyökkäys

On aika katkaista pitkä radiohiljaisuus. Oikeastaan se on ollut mielessä jo jonkin aikaa, mutta ei ole ollut mitään erityistä sanottavaa tai ei ole ollut aikaa. Yleensähän homma menee niin, että jos blogia ei ole päivitetty pitkään aikaan, niin harjoittelurintamalla ei ole mennyt erityisen hyvin. Itsellä työssäkäyvänä ja tosissaan harjoittelevana homma taitaa mennä kuitenkin juuri toisin päin. Harjoittelu on sujunut hyvin ja fyysisesti uskon olevani valmis syksyn koitoksiin.

Tänä vuonna elokuussa on ollut sopiva sauma keskittyä harjoitteluun. Ei isoja kisoja, ei motivaatio-ongelmia, ei liian kiireistä töissä. Heinäkuun onnistuneen ja paljon suunnistusta sisältäneen vk- ja pk-harjoittelun päälle on voinut alkaa rakentamaan kuntoa syyskuuta varten. Elokuun loppupuoli on monessa mielessä kuitenkin haasteellista aikaa. Ilmat kylmenee, koulut alkaa, ihmiset palaa lomiltaan ja pöpöt aloittavat jokasyksyisen hyökkäyksen. Samaan aikaan sm-kisoihin tähtäävät suunnistajat terävöittävät harjoittelua. Kovia treenejä ja lepoa lisätään ohjelmaan. Välillä urheilijan kehoa kuormitetaan oikein kunnolla ja päälle levätään. Pöpöt moukaroivat kehon omaa puolustusjärjestelmää ja etsivät sopivaa saumaa vyöryä sisään. Tänä vuonna olin valmistautunut taisteluun erityisen hyvin ja vahvistanut puolustusta järein asein. Pöpöt kuitenkin olivat ovelia. Ne onnistuivat kukistamaan samassa sängyssä kanssani nukkuvan tasitelutoverin ja aloittivat piiritystaistelun. Viikon verran kestin, mutta tänään aamulla jouduin vetäytymään. Kova harjoitus piti perua. Ja kyllä se puolustusmuurikin heiluu aika pahasti. Taistelua ei kuitenkaan ole vielä hävitty. Keventämällä panostusta harjoitusrintamalle voin keskittää enemmän energiaa pöpöjä vastaan taisteluun ja kääntää lopputuloksen edukseni. Luvassa pari päivää tiukkaa vastahyökkäystä.

Fyysinen vire on sellainen, että parin päivän tai jopa viikon menettäminen flunssanvastaiselle taistelulle ei harmita aivan älyttömästi kuten normaalisti. Pariin seuraavaan viikkon ei enää olisi ollut tarve yrittää kehittää mitään fyysistä osa-aluetta, koska harjoittelussa ei ole tullut takapakkeja juhannuksen jälkeen (lukuunottamatta pientä nilkkavaivaa Ylläksen - Ringenin aikoihin). Sen sijaan flunssataistelun aikana sohvalla lepäillessä voisi harjoittaa taidollista puolta. Sillä puolella riittää vielä tekemistä. Ainakin jos haluaa parantaa pitkän matkan suorituksia. 15-tonnin mittakaavalla virhettä on tullut paljon, 10- ja 5-tonnisilla homma on tuntunut helpommalta kuin aikoihin (esim. o-ringen, pitkät 15-tonnisen etapit 1&3 vs. etapit 2,4 ja 5). Syötteellä parin viikon päästä maastokin on pääkaupunkilaiselle aika kaukana totutusta. Ehkä pari päivää lepoa fyysisestä harjoittelusta mahdollistaa keskittymisen taitopuoleen ja sitä kautta parempaan lopputulokseen. Mutta on tässä vielä tekemistäkin ennen 8.9. klo 14 kattausta ("SM-pitkät survotaan syyskuussa Syötteellä, Suomen eteläisimmällä tunturilla. Parjanne on jo kattanut sinne itselleen pöytää." -Etelä-Uusimaa 15.8.)

Bodenin maastoista löytyi tällaiset puolustussasemat.